Siirry sisältöön
Lainalaskuri
Koroton luotto – milloin luotosta ei tarvitse maksaa korkoa

Koroton luotto – milloin luotosta ei tarvitse maksaa korkoa

Päivitetty: elokuu 2026 | Lukuaika: ~7 minuuttia

Koroton luotto on Suomessa mahdollinen vain kapeasti rajatussa tilanteessa: luottoaika on enintään kolme kuukautta, luotosta ei peritä korkoa lainkaan, ja muut luottokustannukset korkolain mukaiseksi vuosikoroksi muunnettuna eivät ylitä korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista tasoa (KSL 7 luku 14 §, lähde: finlex.fi, haettu 3.8.2026). Tämä on lakiin kirjattu poikkeus luottokelpoisuuden täyden arvioinnin vaatimuksesta — ei yleinen oikeus jättää korko pois mistä tahansa luotosta. Perinteistä, pidempiaikaista luottoa ilman korkoa ei markkinoilla enää ole, koska korkokatto ja kulukatto tekevät sellaisesta kannattamatonta luotonantajalle. Sen sijaan ”koroton” törmätään yleisimmin luottokortin laskutusjakson sisäisenä etuna tai lyhyenä maksuaikana — ja niissäkin muut kulut voivat silti kertyä.

Sisällysluettelo

Mitä ”koroton luotto” käytännössä tarkoittaa

Markkinoinnissa ”koroton” käytetään ainakin kolmessa eri merkityksessä, ja niiden sekoittaminen on yleisin väärinkäsityksen lähde:

Tilanne Mitä se tarkoittaa Onko koko luotto todella kulutonta
Lyhyt, lain 3 kk:n poikkeuksen täyttävä luotto Ei korkoa lainkaan, muut kulut korkolain tason alle muunnettuna Voi olla, jos kaikki lain ehdot täyttyvät
Luottokortin laskutusjakson sisäinen maksuaika Ostos ei kerrytä korkoa, jos koko lasku maksetaan pois eräpäivään mennessä Vain siihen asti — jäännökselle alkaa juosta korko
Markkinoinnissa ”koroton” ilman tarkempaa erittelyä Korkoa ei peritä, mutta kuukausi- tai avausmaksuja voidaan silti periä Ei — kulukatto (0,01 %/pv, enint. 150 €/v) sallii silti maksuja

Jatkuvan luoton ja kertaluoton peruserot — ja se, miksi korko ja kulut lasketaan eri tavalla kummassakin — on käyty läpi artikkelissa vakuudeton luotto — miten luotto eroaa lainasta. Maksukortin credit-ominaisuuden korottoman jakson mekaniikka taas on avattu tarkemmin artikkelissa kumpi on luotto, credit vai debit. Pienissä, alle tuhannen euron summissa ”koroton” tarjous kannattaa aina verrata myös tavalliseen pieneen kertaluottoon — vertailu on tehty valmiiksi artikkelissa pieni laina vai pieni luotto.

Laki ja korottomuus — milloin korkoa ei saa periä lainkaan

Kuluttajansuojalain 7 luvun 14 §:n mukainen luottokelpoisuuden arvioinnin poikkeus koskee vain luottoa, joka täyttää kaikki kolme ehtoa samanaikaisesti: luottoaika on enintään kolme kuukautta, luotosta ei peritä korkoa, ja muut luottokustannukset korkolain mukaiseksi vuosikoroksi muunnettuna eivät ylitä korkolain 4 §:n 1 momentin tasoa (lähde: finlex.fi). Tämä poikkeus koskee nimenomaan luotonantajan velvollisuutta arvioida kuluttajan luottokelpoisuus huolellisesti ennen sopimusta — se ei ole yleinen lupa jättää korko pois mistä tahansa luotosta, vaan kapea poikkeus, joka on tarkoitettu hyvin lyhytaikaisiin ja aidosti korottomiin järjestelyihin.

Jos yksikin ehdoista jää täyttymättä — esimerkiksi luottoaika venyy yli kolmen kuukauden tai korkoa aletaan periä jäännökselle — luotto siirtyy tavallisen sääntelyn piiriin, jolloin korko voi nousta enintään lain sallimaan 17,5 %:iin (viitekorko 2,5 % + 15 prosenttiyksikköä, lähteet: kkv.fi ja suomenpankki.fi). Sama 7:14 §:n poikkeus tulee esiin myös silloin, kun luottopäätös halutaan tehdä hyvin nopeasti — kevyempi arviointi on sallittu vain näille samoille korottomille, lyhytaikaisille luotoille, ei tavalliselle jatkuvalle luotolle. Luottopäätöksen nopeuden koko logiikka on avattu artikkelissa nopea luotto — luottopäätös minuuteissa.

Onko koroton luotto silti ilmainen — kulukatto koskee myös sitä

Tässä on koko aiheen tärkein huomio: lain korkokatto ja kulukatto ovat kaksi eri asiaa, ja kulukatolla ei ole poikkeusta lyhyelle tai korottomalle luotolle. Vaikka luotto täyttäisi 7:14 §:n korottomuuden ehdot täysin, muut kulut kuin korko — avausmaksu, kuukausimaksu, nostopalkkiot — saavat silti olla enintään 0,01 % päivässä luoton määrästä tai luottorajasta, kuitenkin enintään 150 € vuodessa (KSL 7:17 a, lähde: kkv.fi). Poikkeuksena tästä päiväperusteisesta laskennasta kulut saadaan sopia kiinteästi 5 euroksi, jos luottoaika on vähintään 30 päivää (sama lähde). ”Koroton” siis kertoo vain siitä, ettei korkoa peritä — ei siitä, että luotto olisi täysin kulutonta.

Laskuesimerkki: mitä ”koroton” 500 € voi silti maksaa

Seuraavat luvut ovat oma esimerkkilaskelma KSL 7:17 a §:n kulukaton kaavasta (0,01 %/pv tai kiinteä 5 €, jos luottoaika ≥ 30 pv) — eivät minkään yksittäisen luotonantajan hinnasto.

Luottoaika (500 €, koroton) Kulukaton laskentatapa Muiden kulujen maksimi
14 päivää (alle 30 pv:n rajan) 0,01 % × 500 € × 14 pv 0,70 €
30 päivää Kiinteä 5 € tai 0,01 %/pv (0,15 €×30=1,50 €) — luotonantaja voi valita edullisemman kaavan itselleen Enintään 5,00 €
90 päivää (3 kk:n yläraja) 0,01 % × 500 € × 90 pv 4,50 €

Taulukon opetus: vaikka korkoa ei kertyisi euroakaan, ”koroton” 500 euron luotto voi silti maksaa muutamasta sentistä muutamaan euroon riippuen luottoajasta ja siitä, käyttääkö luotonantaja päiväkohtaista vai kiinteää 5 euron kulukaavaa. Summa on pieni, mutta se ei ole nolla — ja jos ”koroton” jakso ylittyy tai luottoa ei makseta pois ajallaan, siirrytään tavalliseen korolliseen luottoon, jossa korko voi nousta lain sallimaan 17,5 %:iin. Suuremmilla summilla ja pidemmillä maksuajoilla kokonaiskulujen vertailu kannattaa tehdä samalla tavalla auki — ks. edullisin luotto — kulurakenne ja vertailuohje.

Neljä sudenkuoppaa korottomassa luotossa

1. Luulee korottoman tarkoittavan täysin kulutonta

Kulukatto (0,01 %/pv, enintään 150 €/v tai kiinteä 5 €) koskee myös korotonta luottoa. Korko voi olla nolla, mutta muut kulut eivät välttämättä ole.

2. Ei huomaa, kun korottomuuden ehdot lakkaavat täyttymästä

Jos luottoaika venyy yli kolmen kuukauden tai jäännökselle aletaan periä korkoa, luotto ei enää täytä KSL 7:14 §:n poikkeuksen ehtoja ja tavallinen korkokatto (enint. 17,5 %) astuu voimaan.

3. Ottaa useita korottomia luottoja päällekkäin

Jokainen erillinen koroton järjestely näyttää yksinään halvalta, mutta useampi samanaikainen sitoumus kasvattaa kokonaisvelkaa ja maksuvelvoitteita siinä missä mikä tahansa muukin luotto.

4. Ei vertaa kokonaiskuluja, koska ”koroton” kuulostaa ilmaiselta

Sana ”koroton” markkinoinnissa ohjaa huomion pois muista kuluista. Laske aina auki, mitä avausmaksu, kuukausimaksu tai nostopalkkiot maksavat koko luottoajalta.

Usein kysytyt kysymykset

Onko täysin koroton luotto laillinen Suomessa?

Kyllä, mutta vain kapeasti rajatussa tilanteessa: luottoaika enintään kolme kuukautta, ei korkoa, ja muut kulut korkolain tasoa alempana (KSL 7:14, finlex.fi). Tämän ulkopuolella luottoon sovelletaan tavallista korko- ja kulukattoa.

Voiko korottomasta luotosta silti joutua maksamaan kuluja?

Kyllä. Kulukatto — enintään 0,01 % päivässä tai 150 € vuodessa, tai kiinteä 5 € vähintään 30 päivän luottoajalla — koskee myös korotonta luottoa (KSL 7:17 a, kkv.fi). Korko ja muut kulut ovat lain silmissä eri asioita.

Mitä tapahtuu, jos en maksa ”koroton”-jaksolla luottoa pois?

Luotto siirtyy tavallisen korkosääntelyn piiriin, ja jäljelle jäävälle summalle voidaan alkaa periä korkoa enintään lain sallimaan 17,5 %:iin (viitekorko 2,5 % + 15 prosenttiyksikköä, kkv.fi, suomenpankki.fi).

Onko luottokortin koroton maksuaika sama asia kuin lain 3 kuukauden poikkeus?

Ei suoraan. Luottokortin laskutusjakson sisäinen koroton aika on kortin myöntäjän sopima käytäntö, kun taas KSL 7:14 §:n poikkeus koskee luotonantajan velvollisuutta arvioida luottokelpoisuus. Molemmissa lopputulos voi olla korkoa, jos maksu viivästyy — mekanismi on vain eri.

Kannattaako korotonta luottoa verrata muihin vaihtoehtoihin?

Kyllä. Koska muut kulut voivat silti kertyä, kokonaishinta kannattaa laskea auki samalla tavalla kuin korollisissakin luotoissa — ks. edullisin luotto — kulurakenne ja vertailuohje tai kilpailuta suoraan luotto.ai:n etusivulla.

Tämä artikkeli on yleistä tietoa, ei henkilökohtaista talousneuvontaa.